Taas ollaan jännän äärellä. Taas mä haastan itseni. Taas on kotimme täyttymässä oudoista post-it lapuista ja salakieleltä näyttävistä muistiinpanoista. Se viittaa siihen, että olen työstämässä uutta esitystä ensi syksyksi. Työstämisen tässä vaiheessa tiedän nimen. Siitä tulee Mielenmagiaa ja koska mielelläni pysyttelen nimen antamissa raameissa niin myös sisältö tulee koostumaan mielenihmeistä, ajatustenluvusta ja siihen liitettävistä show-elementeistä. Hetkinen, eikös aikaisemmatkin esitykseni koostuneet samoista palikoista? 

Kyllä vain. Minulle esitysten rakentaminen on kuin jonkun esineen huoltoa, voitelua ja parantamista. Toki uutta sisältöä on luvassa runsaasti, itse asiassa enemmän kuin mitä oli Mentalisti 2.0 esityksessä Mielenkääntäjään nähden. Silti pysyn teemoissa, jotka minua kiinnostavat ja joiden kautta uskon saavan sanottavani parhaiten perille. Teroitan esityksen osa-alueita kuin vanhaa ruosteista puukkoa, joka lopulta on kiiltävä ja terävä, kun H-hetki koittaa. 

Mentalisti 2.0 oli menestys, sillä yleisömäärä nousi kaikkialla ja loppuunmyytyjä saleja oli enemmän kuin aiemmilla rundeilla. Uskallan sanoa sen jo nyt vaikka vielä on 10 esitystä tekemättä. Se oli myös oivaltavin ja ehein kokonaisuus, jonka olen saanut aikaiseksi. Käytin enemmän hyödyksi teatterin suomia etuja ja unohdin nk. peruskeikkaolosuhteet, joissa on pakko tehdä kompromisseja. En suinkaan onnistunut yksin. Esityksen viimeistelyssä minua auttoi Turun taikuriskene, johon kuuluivat Marcus Alexander, Lauri Tuhkanen, Koldo Toribio ja hänen vaimonsa, Jerry Nyholm ja erityisesti Lauri Koskinen, joka myös vastasi show´n alkuvideon kuvaamisesta ja tuottamisesta. Kiitokset heille. Koska lopputulos oli onnistunut, uskallan luottaa heidän apuunsa myös Mielenmagiaa ohjelman rakentelussa. Henkisellä puolella suurimmat avut tulivat kotoa. Vaimoni jaksaa väsymättä olla puolellani silloinkin, kun oma usko meinaa loppua. Kollegani Jose Ahonen taas osaa nykiä oikeista naruista, kun valitan hänelle jostakin turhasta. Lisäksi matkan varrella esityksen nähneet kollegat ja ystävät palautteineen ovat olleet suureksi avuksi. 

Miten se rakentuu?

Kiertue starttaa näillä näkymin syys-lokakuun vaihteessa. Nyt tammi-helmikuussa managerini Suvi Kukka Kärkkäinen kontaktoi teattereita, tekee sopimuksia ja suunnittelee kierrosta. Se on pitkäjänteistä, mutta samalla hektistä hommaa. Samaan aikaan minä kirjoitan kaikki mahdolliset ideat ylös ja etsin uusia efektejä ja tekotapoja. Käyn läpi vanhaa materiaalia ja pohdin voiko niitä kehittää vielä eteenpäin ja jos voi niin miten. Tutkin vanhoja idealappusia ja muistiinpanoja. Siellä voi olla helmiä, jotka joskus ovat idean asteella vain unohtuneet. Teen mielessäni erilaisia kokonaisuuksia ja rakennan pala palalta esitystä eteenpäin. Välillä hyväkin idea lentää odottamaan parempia aikoja vain siksi, että ei sovi muiden ideoiden kanssa samaan kokonaisuuteen. Uusia ideoita harjoittelen ja lopulta kokeilen keikoilla pienissä määrin, jotta huomaan heti toimivatko ne. 

Keväämmällä kiertuepäivämäärät on lukittu ja myynti aukeaa. Markkinointimateriaali menee tuotantoon ja alkaa ennakkomyynti. Samalla esitys on paperilla olemassa ja sitä on osissa harjoiteltu ja testattu keikoilla. Kesällä viimeistelen kässärin ja loppukesästä harjoittelen kokonaisuutta. Viimeiset pari viikkoa kutsun muutamia luotettuja katsomaan harjoituksia, otan vinkkejä ja huomioita vastaan ja hion kokonaisuutta kohti huippua. 

Lopulta se viedään yleisön eteen. Paikalla yleensä ensi-illassa täysi tai lähes täysi tupa maksaneita katsojia. Ensi-illan jälkeen seuraa hetkellinen tyhjyys. Perkele, tässäkö tämä nyt oli? Ei suinkaan. Alkaa vaihe, jossa jokaisen esityksen jälkeen analysoin tekemiseni ja mietin, että miten saisin kokonaisuuden toimimaan vielä paremmin. Kuuntelen yleisöä, kuuntelen luotettuja ja kuuntelen itseäni. Ruosteinen puukko alkaa kiiltää ja teroittuu, kunnes on uutta vastaavassa kunnossa. Silloin esitys lähtee lentoon, jos on lähteäkseen.

Pete Poskiparta

Mentalisti 2.0 kevään esitysten ajat ja paikat löytyvät TÄÄLTÄ